Poistut nyt GSK:n verkkosivustolta

Tämä linkki vie verkkosivustolle, joka ei ole GSK:n ylläpitämä.  

Jatka

Palaa takaisin

Mitä astman hoidossa tulee tavoitella 2020-luvulla?
Tuuli Heinikari, asiantuntijaylilääkäri, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, Filha ry

Käypä hoito -suositus on jo lähes 10 vuotta vanha, mutta hoidon tavoitteet eivät ole muuttuneet: Oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja pahenemisvaiheiden estäminen ovat edelleen hoidon keskiössä. Kaikki astmaatikot eivät kuitenkaan tunnista pahenemisvaihetta. Siksi lääkärin hyvät kommunikaatiotaidot ja potilaan kuuntelu korostuvat. Hoidon tavoitteet olisi hyvä rakentaa vastaanotolla yhteisesti potilaan kanssa.

Vaikeat ja eosinofiilistä astmaa sairastavat potilaat kuormittavat terveydenhuoltoa. Näiden potilaiden seulominen olisi tärkeää, sillä nykyisin erikoissairaanhoidossa on tarjolla astman hoidon tueksi biologisia lääkkeitä.

Miten tunnistan lääkärin arviota tarvitsevan astmaatikon etävastaanotolla?
Eeva-Maija Nieminen, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, LT, Peijaksen sairaala, HUS

Korona muutti työskentelytapoja merkittävästi ja nopeasti. Lisäksi potilaat pelkäsivät tulla vastaanotolle. Miten siis korvata läsnäolovastaanotto? Digitaaliset työkalut, esimerkiksi etänä suoritettava PEF-seuranta, auttavat, mutta kaikkea ei kuitenkaan voi hoitaa etänä. Esimerkiksi potilaan fyysinen arviointi jää pois. Etävastaanoton tulisikin olla videovastaanotto, jos se on mahdollista. Potilaat saattavat tottua oireisiinsa ja rajoittavat toimintaansa huomaamattaan. Siksi potilaalle esitettävien kysymysten tulisi olla selkeitä ja esimerkiksi lääkeostojen selvittäminen on tärkeää. Astmatesti konkretisoi oireet ja se on lisäksi hyvä seurannan työkalu.

Kun astmatestin tulos on alle 20 pistettä:

  • Varmista, että potilas käyttää astmalääkkeitään säännöllisesti ja inhalaatiotekniikka on kunnossa
  • Pohdi, onko muut astmaa hankaloittavat tekijät tunnistettu
  • Onko tarvetta tehostaa astmalääkitystä?
  • Sopiiko potilaan oirekuva astmaan vai onko oire muu kuin astmaa?
  • Pohdi potilaan astman fenotyyppiä

Onko kyseessä yskä vai astma?
Tuuli Heinikari, asiantuntijaylilääkäri, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, Filha ry

Yskä on yleisin syy hakeutua vastaanotolle ja sitä ilmenee jopa 5-10 %:lla väestöstä. Pahimmillaan tauti voi olla varsin invalidisoiva, joten potilaan kunnioittava kohtaaminen on tärkeää. Yskä ei ole itsenäinen sairaus vaan oire, jonka taustalla voi olla erilaisia syitä. Vakavammat yskän syyt tulisi seuloa pois hyvissä ajoin ja keuhkokuva otetaan tarvittaessa. Ei-lääkkeelliset hoidot mm. refluksitautiin liittyvässä yskässä voidaan kokea hankaliksi, mutta auttaessaan ovat potilaalle varsin palkitsevia.

Astma on diagnosoitava sairaus, jonka yksi tyypillisistä oireista on yskä. Astmaa epäiltäessä alkututkimukset tuleekin suorittaa huolellisesti. Astman lisäksi yksi yskää aiheuttavista mekanismeista on yskärefleksikaaren yliherkkyys, joka on oma itsenäinen diagnoosi ja johon on tulossa uusia lääkkeitä yskän hoitoon rajatulle joukolle.

Onko eosinofiilien mittaamisesta iloa arjessa?
Jere Reijula, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, LT osastonylilääkäri, Porvoon sairaala, HUS

Jos kyseessä on tuore astma- tai COPD-epäily, veren eosinofiilit (ja IgE) kannattaa aina mitata. Yleinen konsensus on, että veren eosinofiilitaso on hyvä markkeri eosinofiiliselle tulehdukselle ja esimerkiksi yskösmittausta ei tarvita.

Kaikki eosinofiilit eivät kuitenkaan osallistu tulehdusprosessiin, sillä osa eosinofiileistä pitää yllä homeostaasia. IL-5 välittäjäaine on keskeinen tekijä eosinofiiliselle tulehdukselle. Nykymaailmassa ei kohdata enää patogeeneja kuten ennen ja siksi immuunivaste saattaa reagoida voimakkaasti myös ei-haitallisiin ärsykkeisiin. Tämä puolestaan voi johtaa mm. eosinofiilien haitallisiin vaikutuksiin elimistössä, kuten pahenemisvaiheisiin astmassa.

Tablettikortisoni on hyödyllinen astmassa silloin, kun potilaalla on eosinofiilinen astma. Korkea-annoksista inhaloitavaa kortikosteroida (ICS) tai tablettikortisonia ei kannattaisi pääsääntöisesti astmassa käyttää, jos astman tulehdus ei ole eosinofiilinen.

Eosinofiilien avulla voi arvioida ICS-vastetta myös COPD:ssä. 0.3x109 on tärkeä raja-arvo, jonka yli mentäessä todennäköisesti ICS-käytön hyöty lisääntyy. Jos veren eosinofiilitasot ovat matalat, COPD:n hoidon painopiste on avaavissa lääkkeissä.

Eosinofiilien mittaaminen on kustannustehokasta (maksaa muutaman euron). Kun astmapotilaalla on maksimaalinen lääkitys ja siitä huolimatta pahenemisvaiheita, voidaan harkita biologista lääkettä (erikoissairaanhoito).

Vaikea astma - kuka hyötyy erikoislääkärin arviosta ja miksi?
Maritta Kilpeläinen, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, dosentti, ylilääkäri, TYKS

5–10 % astmapotilaista ei saavuta hoitotasapainoa tai saavuttaa sen vain maksimaalisella 3. portaan lääkityksellä. Jos astma ei ole hoitotasapainossa, liitännäissairaus tai muu sairaus voi olla oireiden taustalla. Esimerkiksi krooninen rinosinuiitti pitää astmaoireita yllä ja on tärkeää hoitaa.

Vaikean astman arvio PTH/ESH, huomioi seuraavat asiat:

  • Onko kyseessä astma vai muu sairaus?
  • Ovatko potilaan oireet astmasta johtuvia?
  • Onko astman perushoito kunnossa?
  • Ovatko potilaan liitännäissairaudet hoidettu?
  • Voisiko potilas hyötyä endotyypin mukaisesta hoidosta?

Inhalaatiolääkkeitä ei kannata vaihtaa valmisteesta toiseen moneen kertaan vaan jos hoitovastetta ei tule, kannattaa tehdä lähete keuhkopolin arvioon. Lisäksi potilas kannattaa lähettää erikoissairaanhoitoon, jos tablettikortisonia kuluu potilaalla runsaasti (toistuvat kuurit) tai inhalaatiosteroidin annokset ovat korkeat. Tablettikortisonin pitkän aikavälin käytöstä voi nousta ongelmia ajan kuluessa. Antikolinergi on hyvä kokeilla potilaalla ennen lähetettä erikoissairaanhoitoon.

Vaikean astman määritelmä:

  • Potilaalla käytössä inhaloitava kortikosteroidi suurella annokksella (≥ 1000 μg flutikasonipropionaattia vuorokaudessa) sekä säännöllinen lisälääkitys (yleensä pitkävaikutteinen beeta2-agonisti) tai
  • Tablettikortisoni käytössä yli puolet vuodesta tai
  • astma ei ole hallinnassa tälläkään lääkityksellä

Erikoissairaanhoidossa tehdään perusselvitys astman endotyypin selvittämiseksi ja määritellään astman alatyyppi sekä harkitaan spesifisiä biologisia hoitoja. Vaikean eosinofiiliseen astmaan tarkoitetut biologiset lääkkeet vähentävät pahenemisvaiheita, parantavat elämänlaatua ja vähentävät jatkuvan tablettikortisonin tarvetta tai lopettavat sen jatkuvan käytön. Biologisilla lääkkeillä on myös vaihteleva vaikutus keuhkojen toimintakokeisiin. Lisäksi biologisilla lääkkeillä on vaikutusta myös allergiseen nuhaan, rinosinuiittiin ja nenäpolypoosiin.

Astmaatikon rinosinuiitti hallintaan
Sari Hammaren-Malmi, LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, HUS

Rinosinuiitti on nenän ja sivuonteloiden alueiden äkillinen tai krooninen tulehduksellinen sairaus. Krooniset rinosinuiitit voivat esiintyä ilman polyyppejä ja polyyppien kanssa ja yli 12 viikkoa kestävän rinosinuiitin yhteydessä voidaan puhua pahenemisvaiheista.

Rinosinuiitin oireet täyttyvät jos potilaalla on kaksi seuraavista oireista

  • nenän tukkoisuus ja/tai
  • eritteisyys ja
  • kasvokipu ja/tai
  • hajuaistin alentuma

Altistavia tekijöitä ovat mm. limakalvosairaudet, kuten allerginen nuha, astma ja polyypit, sekä anatomisesti ahtaat rakenteet ja ilman epäpuhtaudet (tupakka, huono sisäilma). Lisäksi altistavia tekijöitä ovat erilaiset systeemisairaudet sekä immuunipuutostilat.

Paikalliskortisoni aloitetaan aina isolla annoksella (Flixonase-tipat 3 kk ja tablettikortisoni polyyppeihin) ja annosta vähennetään vähitellen. Jos maksimaalisesta konservatiivisesta huolimatta potilaan oireet ovat hankalat ja elämänlaatu selkeästi alentunut, voi potilaan lähettää erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidossa on käytössä mm. endoskooppinen kirurgia, bakteeriviljelyt, lavaatiot, kohdennetut vasta-ainehoidot sekä biologiset lääkkeet.

Miten tutkin ja hoidan COVIDin jälkioireista kärsivää potilasta?
Mari Kanerva, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, LT, dosentti, osastonylilääkäri, Tulehduskeskus, HUS

Tutkimuksissa jopa 61 %:lla COVID-potilaista on havaittu 6 kk kuluttua monenlaisia jälkioireita. Näitä oireita ovat esimerkiksi

  • neuropsykologiset oireet
  • keuhkomuutokset, joita esiintyy 3 kk jälkeen jopa 70%:lla COVID potilaista. Keuhkomuutokset ovat lieviä ja niillä on usein yhteys aikaisempaan keuhkosairauteen.

Jatkuvaoireisessa COVID-19 sairaudessa oireet ja löydökset kestävät 4-12 viikkoa ja post-COVID-19 syndroomasta puhutaan, jos oireet ja löydökset kestävät pidempään. Muiden sairauksien poissulku on keskeistä long-COVID potilaille. Rokottaminen on olennaisin asia ongelmien välttämisessä.

Covidin aiheuttamia kudosvaurioita ilmenee monissa elimissä, kuten sydämessä, maksassa, munuaisissa ja haimassa. Potilaan kuunteleminen tärkeää, vaikka taudin etiologiaa ei vielä täysin ymmärretä. Tarkka tutkiminen korostuu, jotta hoidettavia tauteja ei jää huomaamatta.

Sekä sairaalassa hoidetuille että keuhko-oireisille kotihoitoisen COVIDin sairastaneille suositellaan 3 kk seurantakäyntiä keuhko-oireiden suhteen.

PM-FI-CAU-EML-210011